vähähiilihydraattinen ruokavalio

Vähähiilihydraattinen ruokavalio

Vähähiilihydraattinen ruokavalio, ns. karppaus, on erityisruokavalio, jossa rajoitetaan hiilihydraattien saantia ja energia pyritään saamaan sen sijaan rasvasta, kasviksista ja proteiinista. Tämä ruokavalio on ollut nosteessa 2000-luvun alusta lähtien. Vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta on monia eri versioita, kaikkein kuuluisin lienee Atkinsin dieetti.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion toimintaperiaate

Karppaus perustuu siihen, että hiilihydraattipitoiset ruoat johtavat insuliinin tuotantoon elimistössä, joka aiheuttaa glukoosin (veren sokerin) varastoitumiseen muun muassa lihaksiin ja rasvasoluihin. Mitä enemmän ja useammin hiilihydraatteja syö, sitä enemmän glukoosi varastoituu nimenomaan rasvasoluihin, näin aiheuttaen lihavuutta ja nostaen diabeteksen riskiä. Heittelevä verensokeri aiheuttaa myös mielialan ailahtelua ja herätesyömistä. Kun hiilihydraattien määrän minimoi, verensokeri tasaantuu ja rasvaa ei enää kerry samalla tavalla elimistöön.

Edut Robert Atkinsin mukaan:

  • Ruoan tai kalorien määrää ei rajoiteta
  • Nälän tunne laskee
  • Ruokahalu laskee
  • Ruoansulatus tehostuu
  • Paino laskee eikä tule takaisin
  • Ylipainoon liittyvät ongelmat helpottuvat
  • Kolesteroliarvot paranevat ja sydäntautien riski vähenee

    Tri. Tolosen kuva VHH-ruokavaliosta

karppaaja

Miten ruokavalio toimii käytännössä?

Vähähiilihydraattinen ruokavalio sopii niin laihduttamiseen ja painonhallintaan, kuin diabeetikoille ja suolivaivoista kärsiville.  Dieetin teho perustuu ensisijaisesti ruoansulatuksen parantamiseen kuin kalorimääriin. Hiilihydraattien määrän vähentyminen hillitsee insuliinin tuotantoa, verensokerin tasoa ja nälän tunnetta.

VHH-ruokavaliossa kaikki sokeri- ja tärkkelyspitoisimmat ruoat jätetään kokonaan pois. Energian saanti varmistetaan kasviksilla ja luonnollisilla rasvoilla. Myös suurin osa hedelmistä jätetään pois niiden sokeripitoisuuden takia. Juomiseen suositellaan vettä, kahvia ja teetä sekä vihannesmehuja. Vastoin useampia muita suosituksia ateriavälit voivat olla melko pitkiä, jopa vain kolme ateriaa päivässä. Ruokaa voi syödä ns. oman tarpeensa mukaan, eli kunnes on kylläinen; ajatus on, että hiilihydraattien puuttuminen laskee lopulta syömisen tarvetta. Koska rasvaista ruokaa, lihaa yms. ei tarvitse välttää, syömisestä tulee myös mielekkäämpää.

Vastaväitteitä VHH-ruokavaliota vastaan

Mikään Suomen virallinen terveydenhoidon tai ravitsemusalan elin ei suosittele VHH:ta. Monet ovat kritisoineet vähähiilihydraattisia ruokavalioita pitkällä tähtäimellä epäterveellisiksi ja näitä mainostavia henkilöitä huijareiksi. Vaikka VHH-dieetit todistetusti auttavat pudottamaan painoa, kriitikot väittävät, että paino on nestettä, ei rasvaa. Lisäksi ruokavalio voi johtaa vakaviin mineraalien ja kalsiumin puutostiloihin, jotka pahimmillaan johtavat hermoston häiriöihin ja sydänkohtuaksiin. Hiilihydraattien pitkäaikaisen puutteen vaikutusta insuliinin tuotantoon pelätään myös näissä piireissä.

Vähähiilihydraattisen ruokavalion keskeisintä teoriaa, hiilihydraattien laukaisemaa insuliinituotantoa, on kritisoitu. Proteiinirunsas ruoka aiheuttaa täysin saman reaktion kuin sokerinen; naudanlihapihvi tuottaa saman verran insuliinia kuin sama painomäärä puhdasta pöytäsokeria. Samoin rasvan suosimista ruokavaliossa ei katsota hyvällä; kovien rasvojen runsas nauttiminen katsotaan olevan ykkössyy mm. sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin, aivoinfarktiin ja ahtaumatautiin.

Totuus VHH:sta – toimiiko vai eikö?

Suurin osa aiheesta tehdyistä tutkimuksista viittaavat siihen, että VHH-ruokavalio toimii laihduttamisessa. Ruotsin valtiollinen lääketieteellisten hoitojen tehokkuutta tutkiva elin on todennut löydöksiinsä perustuen, että VHH on puolen vuoden ajanjaksolla tehokkaampi kuin muut yleiset dieetit painonpudotuksessa. Myös verensokeri- ja triglyseridiarvot paranivat, eikä sydän- ja verisuonitautien riskien kasvamista voitu osittaa todeksi.

Stanfordin yliopiston tutkimusten mukaan Atkinsin dieetti oli tehokkain neljästä ruokavaliosta ylipainoisten painonhallinnassa. Obesity Research julkaisu on sittemmin todennut, että kaikki vastaavat tutkimukset eivät huomioineet kalorien vähäisyyttä VHH-ruokavalioissa; dieetin toimivuus johtui siis kalorien uupumisesta, ei hiilihydraattien. Ruotsin radion toimittajien tekemän selvityksen mukaan useat VHH-dieettejä tukevat tutkimukset ovat liha- ja meijeriteollisuuden rahoittamia, eli jotain viitteitä puolueellisuudesta on tässäkin asiassa.

Lisää tutkimusta tarvitaan

Fakta on, että vähähiilihydraattinen ruokavalio toimii laihduttamisessa ja painonhallinnassa, siinä missä monet muutkin dieetit. Siitä, mikä dieetti on kaikkein tehokkain, ei ole selvää näyttöä. Voi olla, että kullekin paras ratkaisu on sellainen laihduttava ruokavalio, jota pystyy helposti noudattamaan mielekkäästi. VHH-ruokavalion pitkäaikaisesta noudattamisesta ei ole juurikaan tutkimustuloksia. Mitä tahansa ruokavaliota noudattaessa kannattaa varmistaa yksittäisten, elintärkeiden ravintoaineiden saanti, vaikka ravintolisillä, jos päiväsaantia ei voi muulla tavalla taata.

Lähteitä:

Wikipedia, TS

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *