prosessoitu ruoka

Prosessoitu ruoka ja painonousu – ei vain kaloreista kiinni

Pitkälle prosessoitujen, tai ultraprosessoitujen ruokien tiedetään olevan vähemmän kuin optimaalista ravintoa, mitä tulee hyviin ravintoaineisiin ja terveydellisiin vaikutuksiin. Nyt on kuitenkin saatu uutta viitettä siitä, että prosessoidut ruoat johtaisivat myös painon kasvuun kalorimääristä huolimatta.

Tutkimuksessa nähtiin, että pitkälle prosessoidun ruoan syöminen jo parinkin viikon ajan johtaa painonnousuun.

Prosessoitu ruoka

Tutkimukseen osallistuneet vapaaehtoiset lihoivat oltuaan ultraprosessoidulla dieetillä pari viikkoa. Hiirillä on vastaavaa jo tutkittu ja yhteys löydetty ravinnon ja ylipainon välillä, mutta tämä oli ensimmäinen ihmislähtöinen tutkimus.

Prosessoitujen ruokien yhteydestä ylipainoon, syöpään, vastustuskykysairauksiin ja muihin oireisiin on spekuloitu jo pitkään. Näitä ruokia on silti miltei enemmän kaupan hyllyillä kuin koskaan. Pahimpia tapauksia ovat monet sokerijuomat, erilaiset pakastetuotteet sekä yleisesti ruoat, joissa ei ole juurikaan hyödyllisiä ravintoaineita rasvaan, sokeriin ja säilöntäaineisiin verrattuna.

Nyt tohtori Kevin Hallin johtama ryhmä on esitellyt saamiaan tutkimustuloksia. Projektissa verrattiin prosessoidun ja tuoreemman ruoan vaikutusta ihmisen elimistöön.

“Yllättäviä tuloksia”

Tutkimukseen osallistui 10 miestä ja 10 naista. Puolet söivät erilaisia pitkälle prosessoituja ruokia, samalla kun puolet söivät ns. normaalia ruokaa kahden viikon ajan. Tämän jälkeen roolit vaihtuivat, eli ryhmät vaihtoivat ruokavalioitaan.

Osallistujat söivät kolme ateriaa päivässä, eikä heitä ohjeistettu annosten koon yms. suhteen. Napostelua ei kielletty. Ruokavaliot suunniteltiin jossain määrin vastaaviksi (tärkeimpien ravintoaineiden suhteen) jotta data olisi vertailukelpoisempaa. Tutkijat olettivat, että ruokia syötäisiin kalorillisesti noin yhtä paljon, jolloin merkittävä ero näkyisi ravintoaineiden saannissa. Toisin kuitenkin kävi.

Prosessoituja ruokia syöneet söivät keskimäärin 508 kaloria enemmän päivässä kuin ei-prosessoitua ruokaa. Näin he lihoivat melkein kilon tutkimuksen aikana, pääasiallisesti rasvan muodossa.

Toisessa ryhmässä olleet taas pudottivat noin saman verran painoa kahdessa viikossa. Tässä ryhmässä nähtiin myös mm. peptidi YY:n määrän kasvu. Kyseessä on hormoni, joka hillitsee näläntunnetta.

Syömisen vauhti vaikuttaa?

Tutkijat uskovat, että tulosten takana on useampikin tekijä. Prosessoituja ruokia syöneet mm. söivät huomattavasti nopeammin kuin ei-prosessoitua ruokaa syöneet. Tarkalleen he söivät n. 17 kaloria tai 7,4 grammaa enemmän minuutissa. Prosessoitua ruokaa on ilmeisesti ”helpompi” syödä eikä se tunnu täyttävän samalla tavalla. Liian nopeassa syömisessä aivot eivät ehkä ehdi lähettää kylläisyyssignaalia tarpeeksi nopeasti, mikä johtaa ylensyömiseen.

Prosessoitujen ruokien ryhmässä saatiin huomattavasti enemmän hiilihydraatteja ja rasvaa kuin vertailuryhmässä. Lisäksi proteiinin saanti taas jäi vertailua heikommaksi. Prosessoitu ruoka oli siis energiapitoisempaa mutta samalla yksipuolisempaa.

Onko prosessoitu ruoka ongelma?

Tutkimusta rajoittivat muutamat tekijät eikä testausympäristöä voi pitää täysin realistisena tai normaaliin elämään verrattavana. Lisäksi tutkimuksessa ei otettu huomioon mitään hintaan, käytännöllisyyteen tai valmistukseen liittyviä seikkoja, kun ruokavalioita verrattiin. Prosessoitu ruokahan tunnetaan sinä vähemmän kalliina, nopeampana ja kätevämpänä vaihtoehtona.

”Puolet amerikkalaisten kaloreista tulee ultraprosessoidusta ruoasta, joka on halpa ja käytännöllinen vaihtoehto”, Hall toteaa.

”Pitkälle prosessoitujen ruokien kulutuksen vähentäminen voi olla vaikeaa, varsinkin köyhemmille, joilla ei välttämättä ole aikaa, taitoa, välineitä tai resursseja ostaa ja turvallisesti säilöä prosessoimattomia ruoka-aineksia ja sitten turvallisesti valmistaa maukkaita, terveellisiä aterioita.”

“Politiikan, joka kannustaa olemaan kuluttamatta prosessoituja ruokia tulisi huomioida aika, taito, hinta ja vaiva joita vaaditaan prosessoimattomista ruoka-aineksista tehtyjen aterioiden valmistamiseen – resurssit, jotka ovat usein vähissä niillä, jotka eivät kuulu ylempiin yhteiskuntaluokkiin.

Hall ei suinkaan ensimmäinen, joka vetää yhteyden sosiaalisen aseman ja ravinnon välille. Tuore laaja tutkimus Nature-lehdessä viittasi, että korkean elintason maissa maalla asuvat lihoivat nopeammin ja enemmän kuin kaupungeissa asuvat.

Tutkimuksen vetäjät kertovat, että tämä voi osittain johtua ”taloudellisista ja sosiaalisista epäetuuksista, mukaan lukien koulutuksen puute, matalat tulot,  terveellisten, tuoreiden ruokien korkeampi hinta ja huonompi saatavuus.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *